Oli siis jälleen keskiviikko aamu ja ystävänpäivä. Setä lähti kuskaamaan meitä jälleen kohti Ubudia. Matka meni hyvin ja maisemat vaihtuivat. Pikku hiljaa alkoi näkyä tuttuja maisemia, ihan kun olisi kotiin tullut. :) Onneksi ei kuitenkaan vielä ollut aika palata Suomeen.

Ihanaa matkustamista, kun menee noin tunnin verran ja ollaan taas uusissa maisemissa. Bhuwana Ubud Hotelli sijaitsi hyvin rauhallisella paikalla, 1,5km keskustasta, ei hälyä eikä melua. Olihan se healt service spa. Aivan ihana, ystävällinen henkilö kunta ja erittäin viihtyisiä.

Saimme violetit alkudrinkit, ei se alkoholia ollut, en tiedä mitä, mutta ihan raikasta. Melkein heti saimme myös huoneet ja se olikin taas hauskaa kerrakseen. Olin ilmoittanut, että liikun pyörätuolilla ja tarvitsen sellaisen huoneen, mihin pääsee tuolilla. He olivat ystävällisesti laittaneet rappusille puuluiskan, joka nousi lähes pystysuoraan ylöspäin. Vastaanoton mies henkilö auttoi minut sisälle ja sanoi toiselle, että työnnä vähän pehvasta, että päästiin luiska ylös. Silloin heti ajattelin, että ei me kaverin kanssa päästä tätä mitenkään kahdestaan, ei edes kävelleen ja jos sataa, sehän on liukas. Niin pyysimme ottamaan luiskan pois, onneksi se oli irrotettava, ja rappuset onnistuivat huomattavasti paremmin. Tuli ainakin harjoitusta rappukävelyssä. Myös allas-alueelle oli muutama rappunen ja altaaseen, sekä ravintolaan, mutta hyvin selviydyimme.

Allasalue oli erittäin viihtyisä ja altaaseen oli onneksi myös kunnon rappuset mutta myös hyvä mennä sieltä toisesta päädystä, jossa oli matalampi osa. Ruoka oli vallan hyvää, ja terveellistä myös kasvisruokaa. Henkilökunta oli ystävällistä ja paikka oli täydellinen.

Lähdimme heti eka iltana käymään Ubudin kaupungissa, tuntui niin tutulle ja turvalliselle ja jopa rauhallisellekin sen Sanurin härdelli elämän jälkeen ja ilmakin oli paljon raikkaampaa hengittää. Kadut olivat tuttuja ja kaupat myös, myös myyjät olivat halukkaita tekemään kauppaa ja tinkiminen onnistui kohtuu helposti. Tällä viikolla sitten shoppailimme ja kiertelimme kaupungilla, söimme hyvin ja vähän eri paikoissa. Kyydit järjestyivät hotellilta ilmaiseksi aina kahden tunnin välein, meno ja paluu. Nautimme todellakin olostamme ja Rakkauden ilmapiiristä joka alueella vallitsi. Osui myös mukavia turisteja samalle viikolle. Yhtenä iltana kävimme katsomassa balilaista tanssia, vaikuttava esitys. Yhtenä päivänä kävimme tutustumassa joogaan, mutta se ei oikein ollut meidän juttu. Allas veti puoleensa, lähes päivittäin 2x ja aurinkokin paistoi monenan päivänä kirkkaalta taivaalta. Nyt jopa jo jaksoi olla vähän täydessä auringossakin. Tähän asti se on ollut jopa minullekin liian kuumaa. Mitään ihmeitä ilta-aktiviteettejakaan ei ole kaivannut.

Viikko meni jälleen nopeasti, rentoutuen ja nauttien. Ihan siis niin huikeaa. Ja oli tullut jälleen aika pakata laukut ja matka jatkuu.... laukut alkaa olla jo aika täynnä, ettei kyllä paljon enää tarviis shoppailla. Mutta ehkä sinne vähän vielä jotain mahtuu. :) Vielä on aikaa, mutta vielä on matkaa.