Blogi arkisto
Vaalikone kysymyksiä osa IISunnuntai 23.5.2021 klo 12:17 - Satu Hasanen On hyvä asia, että homo- ja lesbopareilla on samat avioliitto ja adoptio-oikeudet kuin heteropereilla? Minä: Ehdottomasti kyllä. Kaikki ihmiset on samanarvoisia sukupuoli-identiteettiin katsomatta ja myös heille on annettava mahdollisuus rakkauteen ja lapseen/lapsiin. Ei se ole keneltäkänä pois eikäö huononna ketään. Kouluissa kohdellaan koululaisia liian lepsusti. Tiukempi kuri tekisi kouluista parempia? Minä: Asioista täytyy keskustella, mutta toki tietty kuri tulee olla ja voida ohajata koululaisia oikeaan ja hyvään. Perinteiset arvot - kuten koti, uskonto ja isänmaa - muodostavat hyvän pohjan politiikalle? Minä: Kyllä, ne on on perusarvoja ja siitä lähdetään. Mutta jokainen täytyy hyväksyä ihmisenä, on uskonto ja isänma mikä tahansa, tai että missä ja millainen koti on. Mutta on myös oltava maassa maan tavalla ja voitava viettää niitä yhteisiä juhlapäiviä mitkä sen maan kulttuurissa ovat tärkeitä mutta myös kouluissa opetettava ja kerrottava esim. muista uskonnoista. Kuntien kannattaa tukea kaupunginteatteria ja orkesteria, sillä ne lisäävät kaupungin vetovoimaa enemmän kuin kustannuksia? Minä: Kyllä, ehdottomasti. Niillä on suuri painoarvo myös ihmisen hyvinvoinnille ja mielenvireydelle. Ne antavat kaupungille myös työpaikkoja ja jopa tuovat uusia työpaikkoja. Jos tulee eteen tilanne, jossa on välttämätöntä joko leikata julkisia palveluita ja sosiaalietuuksia tai korottaa veroja, veronkorotukset ovat parempi vaihtoehto? Minä: Aina on ensin miettivä muita rahoitusvaihtoehtoja ja myös säästövaihtoehtoja eikä aina verojen korotusta. Palveluseteli on yksi tapa järjestää kunnan vastuulla olevia sosiaali- ja terveyspalveluja. Palvelusetelin käyttöönottoa tulee lisätä kunnissa ja sairaanhoitopiireissä hoitojonojen lyhentömiseksi? Minä: Kyllä se olisi suotavaa. Näin myös tuettaisiin yrittäjiä ja ehkä etenkin pienyrittäjiä joilla on tiukkaa tänä päivänä ja joka mahdollistaisi palvelun nopeamman tuottamisen. |
Vaalikone kysymyksiä osa ISunnuntai 23.5.2021 klo 11:54 - Satu Hasanen Vastailen muutamiin vaalikone kysymyksiin: Jos kaavoituspäätöksissä joudutaan punnitsemaan asuntorakentamisen lisäämistä ja kuntalaisten helppoa pääsyä lähiluontoon, etusija on annettava asuntorakentamiselle? Minä: Toki vaihtoehtoja on punnittava, mutta kyllä luonto täytyy olla lähellä ihmistä ja luontoon täytyy olla kaikilla helppo päästä ja lyhyt matka. Luonto hoitaa ihmistä monella tavalla ja antaa elinvoimaa ja viihtyisyyttä kaupunkialueella. Luonnossa oleminen tuo ihmisille virkeyttä ja jaksamista arkeen. Lähiluonnossa on paljon kaunista ja myös hyvää ja tervellitä syötävää. Kunnassani on tärkeämpää huolehtia yksityisautoilun edellytyksistä kuin joukkoliikenteestä? Minä: Joukkoliikenne tulee olla kaikkien saatavilla, myös maaseudulle. Mutta huomioitava myös yksityisautoiklun merkitys. Itselleni oma auto on täysin välttämätöän itsenäisen liikkumisen kannalta. Autolla pääsen yksin liikenteeseen, julkisiin en pääse yksin vaan tarvitsen aina jonkun mukaani. En jaksa kävellä edes lähimmälle bussi pysäkille, niin julkisten käyttö oon aika hankalaa. Kouluissa tulisi suosia perinteisiä luookkahuoneita avoimien ja muunneltavien tilojen sijaan? Minä: Kyllä ehdottomasti. Osa opiskelusta voi tapahtua muunneltavissa tiloissa mutta on oltava myös pienempiä tiloja missä on rauhallinen ympäristö missä voi keskittyä tärkeimpiin asioihin ja kokeisiin rauhassa. Kuntani pitäisi tukea rahallisesti lasten hoitamista kotona nykyistä enemmän? Minä: Jos on halua ja mahdollisuus pitää lapsi kotona, niin siihen on annettava mahdollisuus, mutta ei välttämätöntä rahallista tukea. Mutta kaikille lapsille on voitava taata hoitopaikka vaikka vanhempi tai vanhemmat olisivat kotona. Koska lapsi tarvitsee kehittyäkseen myös omaikäistä seuraa. Vanhusten hoidossa pitäisi siirtää painopistettä edelleen kotihoidon puolelle? Minä: Niin kauan kun vanhus pärjää kotona, niin on hyvä. Mutta kotihoitoon on panostettava enemmän resursseja jatkossa. Kun vanhus ei pärjää kotona, on taattava hoitopaikka. Kuntani pitäisi luopua vaatimuksesta rakentaa autopaikkoja uusien asuntojen yhteyteen? Minä: Ehdottomasti ei, koska yksityisautoilu lisääntyy kokoajan niin kyllähän autolle täytyy olla paikka oman kodin läheisyydessä. Ettei ensin tarvitse kulkea julkisilla johonkin suuremmalle parkkipaikalle hakemaan autoa. Mökkimatkat on yleensä pitkiä ja tarvitsee kuljettaa tavaraa, myös muissakin tilanteissa ja lasten kanssa auto täytyy olla heloposti saatavilla ja ihmisen lähellä.
|
Mitä politiikka on?Sunnuntai 23.5.2021 klo 11:33 - Satu Hasanen Mitäkö se politiikka on? Se tuntuu näin vaalien aikaan herättävän myös paljon ajatuksia ja näkökulmia: ei kiinnosta politiikka, olemme poliittisesti sitoutumattomia, emme hyväksy politiikkaa siellä ja täällä... noh, mutta politiikkahan on sitä jokaisen jokapäiväistä elämää. Yhteiskuntaa.
Kunnan valtuustot, hallitus, laitakunnnat, johtokunnat päättävät lähes kaikesta rahoituksesta: terveydenhuolto, koulut, tiet, kirjastot, liikuntapaikat, kulttuuripaikat, sähkölaitokset, vesilaitokset, mihin saa rakentaa ja mihin ei jne. Yhdistykset saavat toiminta avustuksia yms.
Jos politiikassa päätettäisiin alkaa säästölinjalle ja lakkautettaisiin kaikki nämä em. palvelut ja siirrettäisiin yksityisille yrittäjille. Hinta olisi silloin täysin eri. Monellako oikeasti olisi varaa ostaa kaikki palvelut?! Enpä tiedä yhtään yksityisen omistamaa kirjastoa, sitten pitäisi kaikki kirjat ostaa itselle mitä haluaa lukea. Olisiko se parempi vaihtoehto?! Yksityinen ja kolmassektori ovat aika pieniä toimijoita yhteiskuntaan verrattuna.
Politiikka kuuluu myös seurakuntaan, s-ryhmään, osuuspankkiin joihin valitaan henkilöt vaaleilla ja monissa paikoissa istuvat ne samat henkilöt ketkä ovat kunnan valtuustoissa, hallituksessa, lautakunnissa, eduskunnassa. Myös nämä ihmiset ovat vesilaitoksen, sähköyhtiöiden, sairaaloiden hallituksissa ja valtuustoissa.
Se on vaan Suomen ja koko maailman tapa toimia, jokaisella maalla on omanlaisensa. Jokaisella on myös mahdollisuus lähteä vaaleissa ehdokkaaksi ja sitä kautta saada vaikuttamispaikkoja joita ei muuten saa. suosittelen katsomaan politiikkaa laajempialaisesti ja kiinnostumaan siitä mitä omassa ympäristössä tapahtuu.
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: politiikka, elämää, yhteiskunta, koulut, terveydenhuolto |
AnsioluetteloniSunnuntai 9.4.2017 klo 10:29 - Satu Hasanen Satu Hasanen ANSIOLUETTELO Puhelin 044-0336 275 9.4.2017 s-posti: satu.hasanen@pp.inet.fi
HENKILÖTIEDOTSatu Minna Tellervo Hasanen, syntynyt Mikkelissä 3.1.1975 KOULUTUSElämäntaidon valmentaja v. 2015 Täyttä elämää eläkkeellä SPR v. 2015 SPR treenikehän vetäjäkoulutus v. 2014 Amnesty kouluvierailija koulutus v. 2014 SPR kouluttajakoulutus v. 2013 Mahis-ohjaajakoulutus v. 2011 Eläväkirjasto; järjestäjänkoulutus, kouluttajakoulutus, alueluotsikoulutus v. 2011 Kouluttajakoulutus v. 2011 Kouluttajakoulutus Allianssi v. 2010 Kokemuskoulutuksesta pätevää v. 2009 Yhteisöpedagogi v. 2009 Siteerin ammattitutkinto v. 2005 Taloushallinnon tradenomi v. 2002 Psykologian approbatur, ikuisuus projekti Ylioppilas v. 1995 Useita lyhyitä kursseja ja koulutuksia JÄRJESTÖTOIMINTA SPR Kaakkois-Suomen piirihallitus alk. 2015 SPR Mikkeli osaston hallitus alk. 2014 SPR mikkelin paikallisosaston sihteeri 2014-2015Nuorisotyönjaosto Allianssi 2015 Toinen varavaltuutettu alk. 2013 Otavan opiston johtokunnassa ak. 2013 Kulttuuri, nuoriso, liikuntalautakunnan varajäsen Mli alk. 2013 Mikkelin keskustanaisten paikallisyhdistys pj 2013-2015 Seurakuntavaaliehdokas 2013 Kuntavaaliehdokas 2012 Yhdenvertaisuusteemaryhmä Allianssi 2012-2014 Mikkelin seudun invalidit hallituksen jäsen 2011-2015 SPR koulutyöryhmä 2011-2013 Kynnys ry hallitus 2011-2014 Seurakuntavaaliehdokas 2011 Mikkelin keskustanaiset hallitus 2010-2011 Mlin vammaisneuvosto alk. 2009 Reumaliiton tulenuori.fi 2009-2014 Allianssi kannu jaosto 2009-2011 Kulttuuri-, nuoriso-, liikuntalautakunta Mli 2009-2012 Invalidiliiton nuorisotyöryhmän sihteeri 2006-2011 Reumaliiton valtuusto 2006-2015 Reumaliiton nuorisotyöryhmä puh.joht. 2004-2010 Mikkelin seudun reumayhd. sihteeri 2004-2011 Kuntavaalliehdokas 2008 Mikkelin seudun invalidit 2003-2008 Nuorisoyhteistyö seitti 2003-2010 TYÖKOKEMUSSPR kouluttaja alk. 2013 CP-liitto kurssiohjaaja 2012-2013 CP-liitolla ohjaajaharjoittelijana 2011 Koulutus keikkoja 2006- Järjestössä tapahtumien järjestäjänä 2005- Dna-liittymä myyjä 2008 Tilitoimistossa v.1999-2006 Yhdistyksen sihteerinä 2004-2015 järjestöjen luottamustoimissa alkaen v. 2004 markkinointia, mainontaa ja tapahtumien järjestelyä messutyö alk. 2004 KIELITAITOEnglanti heikko Ruotsi heikko ATK-TAIDOTSuoritettu tietokoneen A-ajokortti v. 2004 Käytän tietokonetta päivittäin HARRASTUKSETItseni kehittäminen Järjestötoiminta Uuden oppiminen (koulutukset, kurssit, opiskelu) Matkustelu Maalaaminen Jooga Kirjoittaminen Myyntityö TULEVAISUUDEN TAVOITTEET Lähteä viemään yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa eteenpäin Saada säännöllistä projekti/keikka hommaa Erilaisia koulutuksia ja kursseja, saada säännöllisempää tuloa Voimaa taiteesta, taideterapia opinnot Esteettömyyskartoittaja koulutus |
Terveys ja hyvinvointiSunnuntai 9.4.2017 klo 10:22 - Satu Hasanen Sisäilmaongelmat ja terveys ja hyvinvointi, sekä hoitotyö puhuttavat. Itse olen sitä mieltä, niinkuin olen jo aiemmin maininnut, että terveydellä ja hyvinvoinnilla ei pidä leikkiä. Ne ovat yksi iso osa ihmisen kokonaisvaltaista elämää ja jaksamista. Mikkelissä on paljon sisäilmaonglemia, mistä sitten johtuvatkin?! Mutta se on oleellista, että ongelmat saadaan kuriin mahdollisimman pian, etteivät ihmiset sairastu sen takia, että kouluissa tai päiväkodeissa tai työpaikalla kärsitään sisäilmaongelmista. Pitäisi kartoittaa tyhjät kiinteitöt, että olisiko niistä hyötykäyttöön ja muuttaa sitten niihin. Tai sitten ihan peruskorjaus/uudelleen rakentaminen. Ne tietysti lisäävät kustannuksia, mutta terveydellä ei edelleenkään tule leikkiä. Halvemmaksi tulee yleensäkin monessa asiassa ennaltaehkäisy kuin sairauden hoito ja varsinkin pitkäaikaissairaudenhoito. Näitä on hyvä jokaisen miettiä, että mikä olisi se hyvä ratkaisu. Mitä tulee yleensä hoitoalaan, niin ihmisille tulee taata jatkossakin hyvä ja ammattitaitoinen hoito. Niin myös vanhuksille ja vammaisille, jotka tarvitsevat myös asumispalveluja, kotihoitoa ja muita hoidollisia palveluja. Tilanne on hyvä kartoittaa tapauskohtaisesti, eikä myöntää kaikille automaattisesti sitä mitä joku toinen tarvitsee. Jos pärjätään kotihoidolla, niin se on hyvä, jos taas tarvitaan laitoshoitoa, tai laitosasumista, siihenkin pitää olla resurssit. Hoitotyöhön olisi hyvä saada lisää henkilökuntaa, ja näin hyvinvointi lisääntyisi kaikille, sekä asiakkaille, että työntekijöille. Elämässä pitää olla muutakin kun työ ja asiakkaille on hyvä taata ihmisarvoinen elämä. Tämän päivän vanhukset ovat kuitenkin vielä sitä ikäluokkaa, jotka ovat rakentaneet Suomea, niin kyllä heidän työtään siinä asiassa pitää arvostaa. Toki kaikkien elämä on yhtä arvokasta ja yhtä tärkeää. Kävin vierailulla muutama viikko sitten vammaisten palvelukodilla, siellä oli jotenkin niin ihana ilmapiiri ja tuli itsellekin ihan turvallinenolo. Että siellä ilmeisesti on henkilökuntaakin riittävästi, koska kiire ei näkynyt ainakaan näin vierailijan silmiin. Näin niiden asioiden pitäisi toimia kaikessa, koska kiire ja stressi vaan syövät ja kuluttavat ihmistä turhaan ja on taas vaarassa sairastuttaa ihmisiä. Myös se, että asiakkailla on hyvä olla ja he viihtyvät siellä missä ovat, niin se luo hyvinvointia kaikille. Kyllähän jokaiselle täytyy turvata hyvä ja toimiva koti- ja elinympäristö. Missä jokainen voi viettää haluamaansa elämää. Hoitotyö ei tule vähentymään tulevaisuudessakaan, joten siihen on hyvä panostaa, koska se on samalla panostus tulevaisuuteen. Eikös sitä sanota, että niin makaat kuin petaat, että se varmasti pitää paikkansa tässäkin asiassa. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: terveys, hyvinvointi, sisäilmaongelmat |
VaalipaneelitTorstai 6.4.2017 klo 11:44 - Satu Hasanen Olin kuuntelelemassa tiistaina vaalipaneelia Mikkelin lukiolla ja maaseutuaiheista paneelia Yliopistokeskuksella. Kirjoittelen tässä nyt muutamia omia ajatuksia ja vastailen kysymyksiin mitä muistan. Ensimmäinen kysymys lukiolla oli turhista lupauksista. En tee lupauksia, koska sellainen on turhaa. Tämä kaupungin koneisto pyörähtää välillä hyvinkin hitaasti ja yksi ihminen ei voi läheskänä aina vaikuttaa ihan kaikkeen. Aktiivinen voi olla ja mukana omana persoonana. Digitalisaatio: erittäin hyvä asia, nopea ja helppo. Tänä päivänä monet käyttävät älypuhelinta, joten tiedon leviäminen on sitä kautta mahdollista. Mutta toisaalta se myös syrjäyttää, kun ollaan vaan siinä puhelimen ja koneen kimpussa, live kontakteja pitää olla myös. Minusta kuitenkin live elämä on vielä sitä sosiaalista elämää ja kohdata ihmisiä kasvokkain. Siitä on ollut nyt vaalikentillä puhetta, kun ne kenellä ei ole älypuhelinta eikä muitakaan laitteita ja koneita, niin eivät saa läheskään yhtä paljon tietoa kuin ne kenellä on. Vanhemmat ihmiset varsinkin toivovat myös paperipostia. Ilmainen ehkäisy alle 25v: Toki, se on tärkeä osa ihmisen hyvinvointia ja kuuluu yhtenä osana terveyteen. Miten kehittäisit Pursialan/sataman aluetta: Sataman kehittäminen olisi hyvin tarpeellista. Mitä olen itse liikkunut muuallapäin Suomea, niin sataman alueet on todella kauniita ja hyvin laitettuja, on kahviloita, ravintoloita, puistoalueita. Myös asutusta voisi olla sillä alueella, koska onhan saimaanranta niin kaunista aluetta maisemallisesti. Satama lisää viihtyisyyttä ja luonnossa liikkuminen vähentää stressiä ja ahdistusta. Yhteys sataman ja keskustan välillä tulisi olla toimivaa. Pursialan aluetta olisi myös hyvä kehittää ja saada sitäkin aluetta viihtyisämmäksi. Onhan siellä Mikkeli puisto, Kenkävero, mutta ne on jotenkin irrallisia, joku yhdistävä tekijä olisi hyvä saada. Äänestysiän laskeminen: Tää on vähän fifty sixty, toisaalta miksi ei, mutta toisaalta kunnassa voi vaikuttaa muutenkin kun äänestämällä, äänestäminen on tärkeä ja hieno asia, mutta vain yksi ja aika pieni osa. Monet vastasivatkin paneelissa niin, että 16-18 vuotiaana kehityksessä tapahtuu suuria muutoksia, ja 18 vuotias on sitten täysi-ikäinen ja voi myös asettua ehdolle vaaleissa. Oma aktiivisuus on suuressa roolissa, ei se kenelle äänensä antaa ja odottaa että joku toinen tekee ja päättää asioita omasta puolesta. Tämä koskee yhtälailla kaikkia kuntalaisia, ei vain nuoria. Pitäiskö tietyt oikeudet ja velvollisuudet antaa syntymäpäivän mukaan vai koko vuosiluokalle samaan aikaan: syntymäpäivän mukaan. Vuosi voi olla monessa asiassa hyvin ratkaiseva asia. Pakko Ruotsi: Englannin lisäksi pakollisena on hyvä olla joku muukin kieli, mutta enemmän omaa harkintaa ja valinnan vapautta, että onko se ruotsi vai joku muu kieli. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ajankohtaisuus, vaalit |
YhteisöllisyysTorstai 30.3.2017 klo 12:41 - Satu Hasanen Mikkelissä on ollut hienoja esimerkkejä tällä viikolla yhdessä tekemisestä ja yhdessä toimimisesta. Kauppakeskus Stellassa oli järjestöjen yhteistilaisuus OleHyväIhminen, jossa suurinosa Mikkelin järjestöistä olivat esillä ja esittelivät omaa toimintaansa ja jakoivat matriaaliaan. Illalla meillä oli Mikkelin Keskustan kuntavaaliehdokkaiden oma tapahtuma Yhteisöllisyydestä. Mielestäni yhteistyö olisi erittäin suotavaa vähän kaikkialla. Tällä hetkellä tehdään aivan liikaa yksin asioita. Ihmiset ovat eristäytyneet liikaa ja on vähän sellainen putkinäkö ajattelu, että minä tee sitä, kun ei se kuulu minulle. Tehköön joku muu. Kuka se joku muu on? Kun yrität ottaa yhteyttä virastoihin tai mihin tahansa, niin yksi tietää yhden asian ja toinen toinen. Jonotat linjalla, että saa yhteyden siihen tiettyyn yhteen ihmiseen kuka tietää asiasta. Välillä voidaan pompotella kauankin, ennenkuin oikea henkilö löytyy. Tuntuu myöskin että järjestöt tekevät jokainen vähän omiaan, sitten tulee myös päällekkäisiä juttuja. Järjestöjen olisi hyvä tehdä yhteistyötä keskenään ja myös kunnan kanssa tehtävä yhteistyö olisi tarpeellista, molemminpäin. Ei aina niin, että järjestö ottaa yhteyttä kuntaan kun tarvitsevat jotain, vaan myös kunta voisi lähestyä järjestöjä. Näin Voisimme laajentaa tietoa ja osaamista ja ehkä sitten jatkossa luoda jopa uusia työpaikkoja. Säästyisimme myös päällekkäisiltä toiminnoilta. Mielestäni myös puolueiden olisi hyvä tehdä enemmän yhteistyötä, koska yhteisten asioiden eteenhän tässä kuitenkni tehdään töitä ja viedään yhteisiä asioita eteenpäin. Mielipiteet on tärkeitä ja arvokkaita, ja hyvä saada keskustelua aikaan. Mutta kun puolueetkin tekisivät enemmän yhteistyötä ja linjaisivat vaikka yhdessä asioita, niin uskoisin että asiat alkaisivat sujuakin paremmin. Onko siinä mitään järkeä, että vedetään samaa narua kokoajan eri suuntiin. Noin ehkä puolet on toisessa päässä ja puolet toisessa ja odotetaan, että milloin naru katkeaa keskeltä. Politiikassa kukaan ei pärjää yksin, tarvitaan yhteistyön voimaa, että asiat etenevät. Yhteistyö on kaikkien eduksi ja yhteisen hengen luomista ja yhteen hiileen puhaltamista. Ei niin, että jokainen yrittää saada oman nuotionsa yksin palamaan. Yhteisössä on voimaa. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: yhteisö, yhdessä tekeminen |
Onko vammainen ihminen edelleen peikkoPerjantai 24.3.2017 klo 13:00 - Satu Hasanen Olin eilen Stellassa Rasisminvastaisen viikon tapahtumassa, jossa oli mukana SPR ja jonka järjestivät XAMKn opiskelijat aiheena Yhdenvertaisuus. Mitä tarkoittaa yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja esteettömyys käytännössä? Toteutuvatko ne Suomessa tällä hetkellä? Paljonhan siitä puhutaan ja paljon sitä on yritetty nostaa esille ja viedä eteenpäin. Mutta paljon on vielä parantamisen varaa. Itsestä tuntuu välillä, että vammainen ihminen on todellakin kummajainen ja peikko edelleen tässä yhteiskunnassa vaikka eletään jo 2000-lukua näin pitkällä. Vammaisia katsotaan pitkään, ei uskalleta ottaa katsekontaktia, saati tulla juttusille. Pidetään kummajaisena. Nyt kun on itse kierrellyt tuolla kylillä ja "ulkoiluttanut" naamaansa, niin monet melkeimpä juoksevat karkuun kun yrittää pyörätuolissa istuvana lähestyä ihmisiä ja ottaa kontaktia. Kovin harva ehdokaskaan ottaa mitään kontaktia vammaisiin, edes itseeni vaikka luulisi, että olen sitä samaa porukkaa niinkuin muutkin. Näkee jo kauaksi, että ajatus on se, että "Apua, osaako se puhua?" "Mitä se tulee kohti?" "Ymmärränköhän minä mitä se sanoo?" Paljon on ennakkoluuloja ja ennakko oletuksia, edelleenkään ei ole riittävästi tietoa. Onhan vammaiset ihmiset aina olleet hävettyjä ja piiloteltuja, alistettuja, ettei vaan kukaan näe. Monet sanovat, joo, joo olemme suvaitsevaisia. Niin kauan yleensä ollaan suvaitsevaisia kun se vammainen ihminen on riittävän kaukana. Kun se tulee lähelle, ehkä jopa samaan työpaikkaan, mihin häviää yhtäkkiä suvaitsevaisuus?! Lapsia vedetään kädestä, "että älä nyt vaan mene sanomaan sille mitään" ajatuksena ehkä, että mitä jos se tarttuu?! Antakaa lasten tulla rohkeasti juttusille, siinä se tietoisuus lisääntyy kun kysyy ja ihmettelee. Ei kukaan voi oppia, jos ei ota selvää. Mutta myöskin ajatuksena tuntuu olevan, että eihän vammaiselle saa sanoa vastaan. Toki saa ja pitääkin sanoa, samalla tavalla kuin kenelle vaan muullekin, jos on aihetta. Monet vammaiset ihmiset varmasti kokevat itsensä alempi arvoiseksi, vähempi osaiseksi, uhreiksi, anteeksi että olen vaivana. Niin on ainakin itsestäni joskus, jopa useinkin tuntunut. Yhteiskunta asettaa kaikki vammaiset ihmiset samaan muottiin, se mikä on yhdelle hyvä on automaattisesti toisellekin. Onhan se varmasti kiva, kun muut ihmiset saavat päättää, mikä on meille hyväksi ja parhaaksi. Mutta eihän se niin mene. Me olemme kaikki olemme tasa-arvoisia ja yhdenvertaisia ihmisiä ja jokaiselle pitäisi taata samanarvoiset oikeudet, osallistua, liikkua, vaikuttaa, tehdä ja toimia. Meidän pitää saada oma äänemme kuuluviin ja olla mukana yhtälailla päättämässä asioista kun kuka muu tahansa. Vammainen ihminen tarvitsee arjessaan vaan erilaisia asioita enemmän tuekseen ja avukseen, kuin ihminen joka pystyy itse suoriutumaan elämästään omia avuin. Ajatellaan, että ne ovat jotain luksusta tai etuoikeus, mutta se että ihminen pystyy elämään ja toimimaan mahdollisimman itsenäisesti, ei ole luksusta tai etuoikeus, vaan pakollinen arjesta selviytymisen keino, jota kutsutaan yleensä perusoikeudeksi. Esimerkiksi esteettömyys on paljon edullisempaa huomioida siinä rakennus ja peruskorjausvaiheessa, kun thdään muutenkin asioita eikä sitten jälkeenpäin alkaa korjailemaan ja muuttamaan asioita. Ne olisi myös hyvä tehdä kuntoon kerralla, niin tarvitse paikkailla jälkeenpäin. vammaisilla ihmisillä on samanlaiset oikeudet kuin muillakin ihmisillä. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Yhdenvertaisuus, tasaarvo, esteettömyys |
TyöllisyysPerjantai 17.3.2017 klo 12:19 - Satu Hasanen Työ, työllisyys, työttömyys varmasti mietityttää monia ja puhuttaa paljon. Tänä päivänä tuntuu, että ne kenellä on työtä, niin on yllinkyllin ja kenellä ei ole, ei ole mitään. Voisiko työtä jakaa jotenkin tasapuolisemmin?! Luomalla uusia työpaikkoja, kannustamalla ihmisiä työhön, muodostamalla erilaisia työnmuotoja: osa-aika työ, kotona tehtävä työ, etätyö, että työtä jaettaisiis mahdollisimman monelle. Ihminen kuitenkin haluaa kokea itsensä tärkeäksi ja merkitykselliseksi ja työhän on yksi, minkä avulla voi kokea olevansa tärkeä ja hyödyksi. Ihmiset ketkä tänä päivänä ovat töissä, niin sitä työtä on usein niin paljon, että siellä töissä voisi olla vaikka 24/7. Onko se ihmisen perustarkoitus, tehdä vain töitä. Tänä päivänä vähennetään, supistetaan, leikataan ja ne ketköä ovat töissä, joutuvat valtavan paineen alle ja tulee helposti uupumusta, väsymistä. Mitä sitten kun ihminen uupuu, ei oteta sijaista, työ kuormittuu taas muille työntekijöille ja kohta ollaan valtavassa sairasloma kierteessä ja sehän se vasta kalliiksi tuleekin. Onko se elämän tarkoitus?! Minun mielestäni ei, vaan kyllä elämässä pitää olla muutakin kun työ. Voisiko työhön palkata ihmisiä enemmän, onko se sen kalliimpaa kuin maksaa sairaslomaa. Jos luotaisiin uusia työpaikkoja ja erilaisia työnmuotoja, niin varmasti ihmisten hyvinvointi lisääntyisi. Ne kenellä on tänä päivänä liikaa työtä, pääsisivät helpommalla ja näin ehkä voitaisi osa uupumisesta ja väsymisestä ennaltaehkäistä. Ne kenellä ei ole työtä, saisivat elämäänsä sisältöä, merkitystä ja voisivat kokea itsensä arvokkaaksi. Tässäkin tapauksessa voitaisiin varmasti ennaltaehkäistä monta masennusta, tyhjyyttä, tylsistymistä. Näin saataisiin verotuloja tasaisesti ja raha liikkumaan. Se ei ole ainoa oikea tapa, että aina korotetaan veroja, vaan mieluummin se, että saataisiin lisää veronmaksajia. Työ voisi toimia monelle terapiani, kun se työnmäärä ja työtehtävät vaan jaettaisi oikein. Varmasti jokaisella työpaikalla on jo nyt paljon sellaista tekemistä, mitä voitaisiin jakaa, mitä ei välttämättä siinä työnohessa aina niin ehdi tehdä. Annettaisiin ihmisille mahdollisuus työskennellä vaikka 3tuntia muutamana päivänä viikossa, tai 5 tuntia, tai puolikasta työaikaa tai koko päivä työtä, jokaisen tilanne huomioiden. Kyllähän se tuo myös merkitystä elämään, kun saat rahan itse ansaitsemallasi työllä, joka tuo myös päivään rytmiä. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: työ, työllisyys |
SoteTorstai 9.3.2017 klo 14:33 - Satu Hasanen Sote, hmmmm....puhuttaa kaikkialla, ympäri Suomea. Mitä se on ja mitä meille tapahtuu sitten?! Itse en siitä tiedä juurikaan, en varmaan mitään sen enempää mitä kukaan muukaan. Toivon toki että on hyvä ja toimiva järjestelmä ja asiat hoituvat jokaisen kohdalla parhaalla mahdollisella tavalla, niinkuin nyt lupaillaan. Mutta käytäntö sen varmaan sitten todellisuudessa näyttää. Se mitä nyt tiedän, niin ainakin täällä kaikki laitetaan Soten piikkiin, kun asiat ei etene ja kaikki on myöhässä. Siihen toivon ainakin muutosta ja että ei syytetää mitään/ketään ulkopuolista, vaan nähdään sitten se todellisuus ja sen mukaan lisätään tarvittaessa myös resursseja. Toivottavaa on myös, että pitkäaikaissairailla, vammaisilla, ketkä tarvitsevat enemmän hoidollisia ja hyvinvointipalveluita, että se todellinen valinnanvapaus on olemassa ja se myös toteutuu, että jokainen saa sellaista parasta mahdollista osaamista ja hoitoa, mitä Suomessa tai vaikka sen rajojen ulkopuolella voidaan toteuttaa. Ihmisten terveydellä/sairaudella ei tule leikkiä, vaan se on se mihin tulee panostaa. Myös ennaltaehkäisy on tärkeää, että siihenkin panostetaan enemmän, eikä vasta sitten kun tilanne on mennyt niin pahaksi, että enää ei voi auttaa. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: terveydenhoito, hyvinvointi |
Mitä on poltiikka?Maanantai 6.3.2017 klo 17:28 - Satu Hasanen Vähän ehkä jatkoa tuolle, miksi olen kuntavaali ehdokkaana, mutta myös ajatuksia siitä mitä on politiikka. Näin vaalien alla se erityisesti nousee esille, ja tulee erinäköisiä kommentteja "Minua ei kiinnosta politiikka." "En minä ymmärrä siitä mitään." "Olemme poliittisesti sitoutumattomia." Tuntuu, että politiikka on joku peikko ja pakollinen paha ihmisten elämässä, hyi, äkkiä vaan eroon siitä. |
Miksi kodittomia on niin paljon?Torstai 2.3.2017 klo 12:39 - Satu Hasanen Suoraan sanottuna todellista tilannetta Mikkelin kohdalta en tiedä, enkä tiedä onko se yhteiskunnasta vai ihmisestä itsestään, mutta aiheena muuten laittoi oikein pohtimaan, joten päätin kirjailla ajatuksiani ihan konkreettisesti. |
Miksi olen kuntavaali ehdokkaanaMaanantai 27.2.2017 - Satu Hasanen Miksi olen kuntavaaliehdokkaana?! Onhan tämä jo kolmas kerta ehdokkaana. Olen aina ollut kiinnostunut vaikuttamisesta ja päättämisestä, mitä ympärillä tapahtuu. Kun on itse mukana päättävissä elimissä, näkee miten kaupunki/kunta organisaatio oikeasti toimii ja tietää miten se raha liikkuu ihmisten ja organisaatioiden välillä. Asiat eivät aina ole niin mustavalkoisia miltä saattaa näyttää. Onhan politiikka yhteisistä asioista päättämistä, onko ratkaisut aina oikein tai väärin, tai hyviä tai huonoja, aina on varmasti mielipide molempiin, mutta kun on itse mukana näkee miten kuvio oikeasti pyörii. Minusta on myös tärkeää, että siellä on laajakirjo kunnan asukkaita mukana ja myös meitä, ketkä tarvitsemme yhteiskunnan etuja. Olisi tärkeää että kaikista ryhmistä olisi ainakin yksi edustaja, myös meidän vammaisten henkilöiden naama pitäisi näkyä siellä missä asioista päätetään. Aina kun on näkyvänä naamana, niin on pakko huomioida aivan eri tavalla kun jos ei ole ketään pitämässä omia puolia. Toki palvelut on tärkeitä, mutta myös etuudet. En sano, että kunnan täytyy korvata kaikki, mutta kaikella on rajansa ja aikansa. Yksi tärkeä ja iso asia on tietysti esteettömyys, josta parhaiten tietää se joka sitä tarvitsee ja käyttää. Kun on itse siellä mukana, niin on ainakin jo konkreettisesti muistuttamassa että meitäkin on. Olen ollut monessa mukana, mutta nyt tuntuu että energiat virtaavat tähän tekemiseen ja olen lähtenyt tekemään kampanjaa täydellä sydämellä. Haluan panostaa jatkossakin täysillä ja viedä yhteisiä asioita eteenpäin. Yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja esteettömyys vaativat paljon, halua, tieto-taitoa ja osaamista ja haluan edistää niitä ehdottomasti, niin täällä Mikkelissä kuin sitten koko Suomessakin. Mielestäni politiikasta pitäisi tehdä enemmän näkyvää jo kouluissa ja kaikkialla, koska onhan tämä kuitenkin Suomen yleinen muoto päättää asioista demokratian avulla. Liian monet organisaatiot, järjestöt yms. sanovat, että ovat poliittisesti sitoutumattomia, mutta politiikka kuuluu kuitenkin jollain tavalla varmasti jossain vaiheessa jokaisen elämään, esim. kun puhutaan peruspalveluista, kouluista, liikuntapaikoista, kulttuurista, ihan jo se että meillä palaa katuvalot, on politiikkaa jne. Ja vaikuttamismahdollisuus on kaikilla, sekä asettumalla itse ehdolle, että olemalla aktiivinen kansalainen vaikka ainakin äänestämällä. Seuratkaa sivujani, tulkaa reilusti juttelemaan, ottakaa yhteyttä. Toivottavasti saadaan hyvää keskustelua asiasta kuin asiasta. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Vaikuttaminen, näkyvyys, politiikka |
Kodin merkitysTiistai 21.2.2017 klo 14:01 - Satu Hasanen Nyt kun tuo kotiteema nousi viikonloppuna voimakkaasti esille, niin kerrompa siitä nyt vähän lisää. |
Vaalikampanja avattu 20.2.2017Tiistai 21.2.2017 klo 13:50 - Satu Hasanen Hei! Olen mahdollisuuksien mukaan esillä tapahtumissa niin paljon kuin vaan ehdin. Kirjoittelen ajatuksiani tänne kotisivuilleni. Ja linkitän nämä faceen omille sivuilleni ja voit käydä liittymässä myös ryhmään Yhteistyöllä Satu valtuustoon. Saa kommentoida, mielelläni keskustelen asioista ja voi tulla myös livenä juttelemaan. Minulle tärkee: suvaitsevaisuus, tasa-arvo, ihmisoikeudet, hyvinvointi, esteettömyys. Erityisesti vammaisasiat, mutta myös muiden heikompi osaisten asiat. Yhteiskunnan tuet puhuttavat myös paljon. Itse olen maalta kotoisia, niin myös maaseutujen asiat. Yksin en voi kaikkeen vaikuttaa, mutta mielipiteen voin sanoa. Ehdottomasti aitous ja rehellisyys. Edelleen alkuperäinen YSI teema= Yhteistyöllä, Innolla, Sisulla |
Satu Hasanen hankki kodin omien mittojensa mukaanSunnuntai 19.2.2017 klo 15:53 - Arja Reinikainen, Länsi-Savo Satu Hasanen
hankki kodin omien mittojensa mukaan - on luksusta nähdä itsensä vessan peilistä
http://www.lansi-savo.fi/uutiset/lahella/satu-hasanen-hankki-kodin-omien-mittojensa-mukaan-luksusta-nahda-itsensa-vessan?utm_source=dlvr.it&utm_medium=facebook
(maalaa ja kopioi linkki selaimeesi)
Julkaistu Länsi-Savossa, Kouvolan sanomissa, Lappeenrannan sanomissa, Savonlinnassa la 18.2.2017
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: koti, esteettömyys |
Kun aloin rakastaa itseäniLauantai 1.8.2015 klo 11:39 - Charlie Chaplin Kun aloin rakastaa itseäni, huomasin, että emotionaalinen ahdistus ja kärsimys olivat vain varoituskylttejä, jotka kielsivät minua elämästä vastoin omaa totuuttani. Nyt tiedän, että tätä kutsutaan AITOUDEKSI. Kun aloin rakastaa itseäni, ymmärsin, kuinka paljon voin loukata jotakuta esittämällä hänelle vaatimuksiani, vaikka tiedän, ettei aika ole vielä oikea eikä hän ole siihen vielä valmis - vaikka tämä ihminen olisin minä itse. Nyt tiedän, että tätä kutsutaan KUNNIOITUKSEKSI.... Kun aloin rakastaa itseäni, lakkasin haikailemasta toisenlaista elämää, ja saatoin nähdä, että kaikki ympärilläni kutsui minua kasvamaan. Nyt tiedän, että tätä kutsutaan KYPSYYDEKSI. Kun aloin rakastaa itseäni, ymmärsin, että olen aina ja kaikissa tilanteissa oikeassa paikassa oikeaan aikaan ja että kaikki tapahtuu juuri oikealla hetkellä. Joten saatoin olla rauhallinen. Nyt tiedän, että tätä kutsutaan ITSEVARMUUDEKSI. Kun aloin rakastaa itseäni, lakkasin varastamasta omaa aikaani ja suunnittelemasta suuria suunnitelmia tulevaisuudelle. Nyt teen vain sitä, mikä saa minut iloiseksi ja onnelliseksi, teen vain asioita, joita rakastan ja jotka saavat sydämeni hymyilemään, ja teen niitä omalla tavallani ja omassa tahdissani. Nyt tiedän, että tätä kutsutaan REHELLISYYDEKSI. Kun aloin rakastaa itseäni, vapautin itseni kaikesta, joka ei ole hyväksi terveydelleni - ruuista, ihmisistä, asioista, tilanteista ja kaikesta, joka veti minua alas ja kauemmas itsestäni. Aluksi kutsuin tätä asennetta terveeksi itsekkyydeksi. Nyt tiedän sen olevan RAKKAUTTA OMAA ITSEÄ KOHTAAN. Kun aloin rakastaa itseäni, lakkasin yrittämästä olla aina oikeassa, ja siitä alkaen olen ollut harvemmin väärässä. Nyt olen ymmärtänyt tämän olevan VAATIMATTOMUUTTA. Kun aloin rakastaa itseäni kieltäydyin elämästä menneisyydessä ja murehtimasta tulevaisuudesta. Nyt elän vain hetkessä, missä KAIKKI tapahtuu. Nyt elän joka päivä, päivä kerrallaan, ja kutsun sitä TÄYDELLISYYDEKSI. Kun aloin rakastaa itseäni, ymmärsin, että järkeni voi häiritä minua ja tehdä minut sairaaksi. Mutta kun liitin sen sydämeeni, siitä tuli arvokas liittolainen. Nyt kutsun tätä yhteyttä SYDÄMEN VIISAUDEKSI. Meidän ei enää tarvitse pelätä vastaväitteitä, konflikteja tai minkäänlaisia ongelmia itsemme tai toisten kanssa. Tähdetkin voivat törmätä yhteen, ja niiden törmäyksestä syntyy uusia maailmoja. Nyt tiedän, että SE ON ELÄMÄÄ! - Charles "Charlie" Chaplin 70-vuotissyntymäpäivänään 16.4.1959 |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Oma elämä, itsensä arvostaminen |
Syksyssä puhuttanut työllisyysLauantai 16.11.2013 - Satu Hasanen Paljon on ollut ilmassa vajaakuntoisten työllistymiseen ja työllistämiseen liittyviä juttuja ja keskusteluja. |
Esteettömään MikkeliinPerjantai 22.2.2013 - Satu Hasanen http://www.lansi-savo.fi/Mielipiteet/13132204.html Juttu netti lehdessä |
Äänestä tänään 18, Satu valtuustoonSunnuntai 28.10.2012 klo 10:38 - Satu Hasanen Eli siis tänään voit vielä vaikuttaa! |