Blogi arkisto

Esteettömään Mikkeliin

Perjantai 22.2.2013 - Satu Hasanen


Kirjoittamani juttu kokonaisuudessaan

 

Esteetöntä liikkumista Mikkelissä

Olimme tänään pienellä porukalla kiertämässä Mikkelin keskustaa ristiin rastiin joensuulaisen konsultin kanssa, joka tekee Mikkeliin esteettömyys suunnitelmaa (jälleen kerran). Porukassa oli mukana näkövammaisia, kuulovammaisia ja pyörätuolilla liikkuvia sekä avustajia ja tulkki.

Mikkeliä on kehitetty ja rakennettu, uusittu ja parannettu huomattavasti viime vuosien aikana. Mutta missä näkyy kaikille toimiva toteutus? Tuli vaan taas mieleeni ja ottaa jälleen kerran päähän, että kuka täällä Mikkelissä päättää ja määrää rakentamisesta ja minkä väristen lasien läpi nämä suunnittelijat oikein katsovat. Erinäköisiä esteettömyyskartoituksia ja suunnitelmia on tehty Mikkelissäkin jo 80-luvulta lähtien. Lähes kaikessa, ja ikävä kyllä myös uusituissa kohteissa on edelleen paljon parantamisen ja korjaamisen varaa. Vanhojen, korjaamattomien rakennusten kohdalla sen vielä ymmärtää, mutta ei mene jakeluun jo uusituissa tai vasta rakennetuissa kohteissa. Yksi ongelma tuntuu olevan Inva-vessat, jotka eivät juuri missään näytä olevan täysin toimivia käyttäjän näkökulmasta. Myös kynnykset ja luiskat ovat useinkin hyvin epäkäytännöllisiä, pinta on huono, kynnys on liian korkea, luiska liian jyrkkä jne. Mikkelissä on toiminut vammaisneuvosto jo useita vuosia, sekä useita vammaisjärjestöjä ja on myös kaiken ikäisiä käyttäjiä, joilla olisi tieto- taitoa monesta näkökulmasta esteettömyyteen liittyen. Myös määräyksiä ja ohjeistuksia on laadittu paljon ja useamman järjestön toimesta. Miksi näitä määräyksiä ei noudateta eikä käyttäjiä oteta mukaan suunnitteluun ja toteutukseen ja huomioida näitä näkökulmia ja hyödynnetä tätä osaamista?

Tulisi huomattavasti edullisemmaksi, jos esteettömyys huomioitaisiin heti rakennusvaiheessa, kuin että korjataan jälkikäteen. Esteettömyys ei ole minkään tietyn ryhmän etu, vaan esteettömyydestä on aina enemmän kaikille hyötyä kuin haittaa. Ihmiset ikääntyvät, talvi tuo mukanaan omat ongelmansa kaikille, on lapsiperheitä, joille kaikille hyvin toimiva luiska on huomattavasti helpompi vaihtoehto kuin jyrkät rappuset. Tämän takia tulisi käyttää huomattavasti enemmän apuna käyttäjä näkökulmaa jo ennen piirustus ja suunnittelu vaihetta, eikä arvella ja räpeltää itse mututuntumalla miten tietyn asian pitäisi olla. Ei pidä olla niin itsekäs, että kyllä minä tiedän ja osaan vaikka ei olisi itsellä mitään hajuakaan. Kyllähän perus terve ihminen pärjää ja siitä näkökulmasta nämä kaikki on näköjään tehty.

Muutamaa päivää ennen kauppakeskus Stellan avajaisia pyydettiin vammaisneuvosto paikalle arvioimaan ja katsastamaan tilannetta. Annoimme silloin muutamia korjausehdotuksia, mutta näitä korjauksia ei ole tehty vielä tänäkään päivänä. Mikä siinä on niin vaikeaa, saada ympäristö kerralla kaikille toimivaksi ja helpoksi liikkua. Onko se perus suomalainen ylpeys vai ennakkoluulo? Niistä tulee päästä jokaisen eroon, ja ottaa huomioon kaikki käyttäjät. Uskoisin, että myös esteettömämmälle asuin rakentamiselle olisi käyttöä, jos olisi tarjontaa, huomioiden esim. autokatospaikkojen sijainti asuntoon nähden, tasojen korkeus ja käytettävyys, ei pelkkä ovien leveys riitä.  Myös liikunta ja ulkotiloissa on hyvä huomioida samat asiat.

Kun kaikki käyttäjät huomioidaan jo alkuvaiheessa mahdollisimman hyvin, on siitä kaikille huomattavasti enemmän iloa kun kaikenikäiset ja –kokoiset kansalaiset voivat hyvin ja voivat nauttia elämästään liikkumalla ja osallistumalla tasapuolisesti. Esteettömyys voi olla myös sinun hyöty jonain päivänä, joten älä aliarvioi sitä suunnittelu ja toteutusvaiheessa.

Satu Hasanen

Mikkeli

 


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini